Nastat vai kitkat arjessa

Moni kuljettaja pohtii syksyllä, riittävätkö kitkat vai pitäisikö alle laittaa nastat, kun työmatka kulkee pimeän, sohjon ja mustan jään läpi. Valinta vaikuttaa siihen, miten auto käyttäytyy äkkijarrutuksessa, ohituksessa ja liukkaassa risteyksessä – mutta myös siihen, mitä tapahtuu, jos sattuu kolari.

Talvirengas on kylmiin olosuhteisiin suunniteltu rengas, jonka kumiseos ja kuviointi toimivat paremmin pakkasessa kuin kesärengas. Nastarengas lisää tähän teräspiikkejä jään pitoa varten, kun taas kitkarengas luottaa pehmeään seokseen ja lamelleihin eli pieniin viiltoihin kulutuspinnassa.

Suorituskyky ja ajomukavuus

Jäällä nastarenkas on yleensä ykkönen: testien mukaan jarrutusmatka voi lyhentyä useita metrejä, pahimmissa olosuhteissa jopa 20–30 %. Tämä ero korostuu, jos ajat usein aamuyöllä tai illalla, kun teitä ei ole ehditty hiekoittaa tai suolata.

Kitkarenkaat loistavat tasaisemmassa kelissä. Paljaalla tai lähes paljaalla asfaltilla ne jarruttavat usein vähintään yhtä hyvin kuin nastat ja ovat hiljaisemmat, mikä tekee pitkistä moottoritiepätkistä vähemmän rasittavia. Kulutus on tyypillisesti hieman pienempi: vierintävastus voi olla nastoihin verrattuna sen verran matalampi, että polttoaineenkulutus tai sähkönkulutus laskee noin 0,2–0,5 l/100 km tai vastaavasti muutaman prosentin.

Kulutuskestävyys vaihtelee ajotavan mukaan. Paljon sulilla teillä ajavan nastat syöpyvät ja nastat irtoavat, kun taas kitkat kuluvat nopeasti, jos kiihdytykset ja jarrutukset ovat rajuja. Käytännössä monen autoilijan on realistista odottaa 3–5 talvea, jos kilometrejä kertyy 10 000–20 000 talvikaudessa ja rengaspainot ovat kohdallaan.

Laki, valvonta ja sakot

Liikennesäädökset edellyttävät talvirenkaiden käyttöä talvikuukausina silloin, kun sää tai keli sitä vaatii, yleensä myöhäissyksystä alkukevääseen. Nastarenkaiden käyttöaika on rajatumpi: ne ovat sallittuja pääosin talvikaudella ja pääsiäisen tienoille asti, sekä lisäksi silloin, kun keli poikkeuksellisesti sitä edellyttää.

Poliisi valvoo renkaiden kuntoa ja tyyppiä tavanomaisissa liikennevalvonnoissa, ja myös katsastuksessa rengasasiat käydään läpi. Laki vaatii talvirenkaille useamman millimetrin urasyvyyttä, mutta turvallisuuden kannalta kulunut rengas kannattaa usein vaihtaa jo noin 4–5 millin kohdalla, etenkin jos pääteitä pienemmät sivutiet ovat säännöllisessä käytössä.

Väärä rengastus voi johtaa sakkoon, joka voi olla useita kymmeniä tai joitakin satoja euroja tilanteesta riippuen. Tärkeämpi seuraus on silti onnettomuusriski: jos pito loppuu kesken ohituksen tai alamäen, seuraukset voivat olla huomattavasti kalliimmat kuin yksittäinen rikesakko.

Vakuutus ja taloudellinen riski

Vakuutusyhtiöt tarkastelevat onnettomuuksissa myös renkaiden kuntoa ja sopivuutta keliin. Liikennevakuutus (pakollinen vastuuvakuutus) korvaa yleensä vastapuolen vahingot, mutta jos oma huomattava huolimattomuus todetaan, tämä voi vaikuttaa bonusjärjestelmään ja omavastuisiin.

Kaskovakuutuksen (omien vahinkojen vakuutus) osalta vääränlaiset tai selvästi kuluneet renkaat voivat joissain tilanteissa johtaa korvauksen alentamiseen, jos niiden katsotaan vaikuttaneen onnettomuuteen. Käytännössä tämä tulee esiin esimerkiksi tilanteissa, joissa renkaiden urasyvyys on selvästi alle lain vähimmäisen ja jarrutusjäljet tai ajodatan analyysi viittaavat siihen, että paremmilla renkailla auto olisi todennäköisesti pysähtynyt ajoissa.

Taloudellisesti renkaiden “säästäminen” väärässä paikassa voi siis kostautua: yksi oma vahinko voi nostaa vakuutusmaksuja useiden vuosien ajan, ja omavastuu voi olla helposti useiden satojen eurojen luokkaa. Tähän nähden uudet talvirenkaat, joiden sarja maksaa usein 400–900 euroa vannekoko ja laatu huomioiden, ovat suhteellisen pieni investointi.

Checklist

-
Mieti ajoprofiilisi: paljonko ajat pimeään aikaan ja pienillä teillä? Nastat korostuvat jäisillä sivuteillä, kitkat tasaisilla ja suolatuilla pääväylillä.

-
Tarkista renkaiden merkinnät: talvirenkaassa tulisi olla M+S ja mielellään 3PMSF-merkintä (vuoristosymboli lumihiutaleella).

-
Seuraa urasyvyyttä: kun urat lähestyvät noin 4 mm rajaa, suunnittele vaihtoa ennen seuraavaa täyttä talvea.

-
Huomioi melu ja naapurit: nastat voivat olla äänekkäitä pihoilla ja parkkihalleissa, kitkat sopivat paremmin hiljaiseen ajoon.

-
Säilytä renkaita viileässä ja pimeässä, oikeassa paineessa – väärä säilytys voi lyhentää käyttöikää yhdellä tai useammalla kaudella.

Jos nastojen ja kitkojen välillä valinta tuntuu vaikealta, peilaa omaa ajamistasi pahimpiin talvikelipäiviin, ei leutoihin viikkoihin. Kun rengaspäätöksen tekee tämän mukaan ja huolehtii kunnosta, sekä turvallisuus että vakuutusasiat pysyvät paremmin hallinnassa.