Kevät kuivattaa tiet, renkaat vaihtuvat ja monella on mielessä ensimmäinen pidempi ajomatka tai mökkireissu – usein sähköautolla. Samalla poliisin kevään tieliikennevalvonta kiristyy, ja pienikin lipsahdus voi näkyä lompakossa tai ajokiellossa. Lyhyesti, automaattinen rekisterikilven tunnistus (ANPR-kamera) on valvontalaite, joka lukee rekisterikilven ja tarkistaa ajoneuvon tiedot taustajärjestelmästä. Se helpottaa poliisia huomaamaan esimerkiksi katsastamattomat, vakuuttamattomat tai ajo-oikeudettomat kuljettajat jo ennen pysäytystä.
Kevään uudet painopisteet
Keväällä painopiste on yleensä vauhdissa, renkaissa ja kuljettajan vireystilassa. Kuiva asfaltti ja valoisa ilta houkuttelevat ajamaan selvästi rajoitusten yli, ja jo noin 10–20 km/h ylitys voi tuoda tuntuvan liikennevirhemaksun.
Valvontaa tehdään sekä perinteisillä tutka-autoilla että kiinteillä kameroilla. Erityistä huomiota kiinnitetään tilanteisiin, joissa nopeus ylittää rajoituksen selvästi tai toistuvasti, sillä silloin seuraamukset voivat nousta useisiin satoihin tai jopa tuhansiin euroihin tuloista riippuen.
Renkaat ovat keväällä oma tarkkailukohteensa. Poliisi seuraa sekä renkaiden kuntoa että sitä, onko kausivaihto tehty olosuhteisiin nähden järkevästi ja määräysten puitteissa; kulutuspinnan ollessa selvästi alle lakirajan sakko on käytännössä varma, ja tarvittaessa ajoneuvo voidaan määrätä ajokieltoon paikan päällä.
Sakot ja yleiset virheet
Yleisin sakon syy on edelleen ylinopeus. Pienet rajan ylitykset tuovat tyypillisesti kiinteän liikennevirhemaksun, kun taas selkeästi suuremmat ylitykset johtavat päiväsakkoihin ja voivat viedä ajo-oikeuden määräajaksi.
Toinen kevään klassikko on puhelin kädessä ajaminen. Poliisi valvoo tätä nykyään sekä partioautoista että valvontapisteistä, ja seuraamus on yleensä tuntuva sakko sekä merkintä rekisteriin. Kyydissä jokaisella on myös oltava turvavyö kiinni; ilman vyötä jääminen tuo omaa luokkaa olevan maksumuistutuksen.
Moni unohtaa myös ajoneuvon asiakirjat ja kunnon. ANPR-kamerat poimivat järjestelmästä nopeasti vanhentuneen katsastuksen tai maksamattoman vakuutuksen, ja silloin sakon lisäksi voi tulla käyttökielto, jolloin auto pitää siirtää pois liikenteestä esimerkiksi hinausautolla.
Sähköautoilija suurennuslasissa
Sähköauto (EV, electric vehicle) houkuttelee hiljaisuudellaan ja ripeällä kiihtyvyydellään, mutta valvonnan kannalta auto on muiden kanssa samassa korissa. Nollasta tuleva vääntö tekee risteyksistä ja rampilta liittymisistä helppoja, mutta samalla riskinä on, että nopeus nousee huomaamatta yli rajoituksen – etenkin, jos seuraat vain prosentteja ja toimintamatkaa mittaristosta.
Keväällä moni ajaa pidempiä matkoja ja huomaa, että kylmä tai viileä sää pudottaa toimintamatkaa helposti 10–30 prosenttia. Tämä houkuttelee pitämään moottoritiellä turhan kovaa vauhtia “ehtiäkseen seuraavalle laturille”, mutta poliisi valvoo nopeutta aivan samalla tavalla myös pikalatureille johtavilla osuuksilla.
Kannattaa muistaa, että toimintamatkan ja rikkeiden suhde on yksinkertainen: mitä kovempaa ajat, sitä enemmän sähköä kuluu ja sitä suurempi sakko uhkaa. Esimerkiksi 120 km/h sijaan noin 100–110 km/h ajaminen voi vähentää kulutusta arviolta 10–20 prosenttia, lyhentää latausaikoja ja pienentää riskiä kameraan osumisesta.
Latauspisteillä valvotaan yhä enemmän pysäköintiä ja aikarajoja. Jos ruutu on merkitty nimenomaan lataukselle, pelkkä parkissa seisominen ilman latausta tai pitkään täytenä roikkuminen voi johtaa pysäköintivirhemaksuun; joillakin alueilla valvontaa tehdään kameralla, joillakin pysäköinninvalvojien käynneillä.